Voiman pimeä puoli

Kuulin taannoin vertauksen, että vihan ja katkeruuden tunteminen toista ihmistä kohtaan on, kuin joisi itse myrkkyä ja kuvittelisi toisen siitä kärsivän. Sitähän se katkeruus ja viha on, mielen myrkkyä, joka myrkyttää myös läheiset ihmissuhteet ja kanssakäymisen ihmisten kanssa. Katkera mieli tulkitsee jokaisen poikittaisen sanan iskuksi itseään vastaan ja pahimmassa tapauksessa jää vielä vatvomaan muiden sanomisia pitkiksikin ajoiksi rajoittaen näin omaa toimintakykyään.

Paluu perusteisiin ja naisen viisaus

Aidosti kuuntelemalla toista ja viestimällä selkeästi kuulevansa, mitä toinen sanoo rakentaa ihmissuhdetta pala palalta sellaiseksi, missä myös omat viestit löytävät kuulevat korvat. Ymmärrys lisää ymmärrystä, joustavuus opettaa joustavuutta ja kunnioitus lisää vastavuoroista kunnioitusta. Nämä ovat asioita, joihin uskon vakaasti. Mutta, kun oma mieli ei ole täysin tasapainossa ja tuntee olonsa rasittuneeksi ja väsyneeksi, nämä yksinkertaiset periaatteet tuntuvat mahdottomilta. Omalla kohdallani kyse on vieläpä todella suuresta ajatusmallien ja käytöksen muuttamisesta, mikä tarkoittaa sitä, että se vaatii ainakin toistaiseksi jatkuvaa vahvistusta. Pelkkä ahaa-elämys ei riitä.